WiGig ja Bluetooth 4.2
Tämän vuoden yhdeksi keskeiseksi teknologiatrendiksi on povattu niin sanottua WiGigiä (802.11ad) eli 60 gigahertsin taajuusalueella toimivaa erittäin nopeaa langatonta yhteyttä. Sen avulla tiedostoja voitaisiin suoratoistaa ja siirtää laitteesta toiseen gigabittien nopeudella, eli gigatavun elokuvan siirto onnistuisi muutamassa sekunnissa.
WiGigin yksi mielenkiintoisista käytännön sovelluksista on niin sanottu langaton telakointi, minkä ansiosta lisälaitteet voivat kytkeytyä isäntäänsä langattomasti heti kun laite tulee kantaman päähän.
Qualcomm on kertonut tämän vuoden Android-lippulaivoista löytyvän Snapdragon 810:n olevan yhteensopiva WiGig-tekniikan kanssa, mutta vielä ei ole täysin selvää hyödynnetäänkö tekniikkaa tulevissa puhelimissa tai tableteissa mitenkään. Intel on kertonut WiGigiä tukevien tietokoneiden/tablettien tulevan markkinoille tämän vuoden aikana. WiGig-kasvuyritys Nitero esitteli viime kesänä mobiililaitteisiin tarkoitetun NT4600-piirin, jonka toimitukset laitevalmistajille on luvattu alkavan tämän vuoden aikana.
Yllä olevassa videossa Intel esittelee WiGig-tekniikan mahdollisuuksia.
Bluetooth SIG -konsortio esitteli joulukuussa uuden Bluetooth 4.2 -standardin, joka edistää yhä arkipäiväisempien esineiden kytkeytymistä Bluetoothin yli Internetiin. Uutisia Bluetooth 4.2:n käyttöönotosta kuultaneen enemmän myöhemmin tänä vuonna.
FinFET-transistorit
Intel siirtyi kolmiulotteisiin transistoreihin jo muutama vuosi sitten. Sama siirtymä FinFET-transistoreihin alkaa tänä vuonna kun Samsung ja TSMC saavat uudet 14 ja 16 nanometrin tuotantotekniikkansa massatuotantokuntoon. Kolmiulotteisten transistoreiden ansiosta voidaan luoda aiempaa vähävirtaisempia piirejä.Applen tämän vuoden mobiililaitemallistossa käytettävän A9-järjestelmäpiirin odotetaan käyttävän kolmiulotteisia transistoreita. Qualcommin ja sen asiakkaiden osalta siirtymisestä uuteen tekniikkaan ei ole vielä tiedossa.
64-bittisyys
Apple, Nvidia ja Samsung ovat jo esitelleet 64-bittiset järjestelmäpiirit. Apple siirtyi 64-bittiseen aikaan jo 2013 ja Androidiin tuki ilmestyi Lollipopin myötä. Qualcommin 64-bittisyyttä tukeva Snapdragon 810 -piiriä käyttävät puhelimet tulevat markkinoille tämän vuoden kevään aikana.64-bittisiä Android-puhelimia on jo nähty muutamia alemmissa hintaluokissa. 64-bittisillä piireillä varustettuja Windows Phone -malleja tullaan myös todennäköisesti näkemään tänä vuonna.
LPDDR4
Micron, SK Hynix ja Samsung esittelivät LPDDR4-muisteja jo vuosi sitten ja jouluna Samsung paljasti aloittaneensa uusien muistipiirien massatuotannon. High-end-puhelimien voidaankin olettaa siirtyvän vähävirtaisempiin ja nopeampiin muisteihin tämän vuoden aikana. Tulevina vuosina muistipiirit löytävät tiensä edullisempiin älypuhelimiin.
Qualcommin Snapdragon 810 on yhteensopiva LPDDR4-muistien kanssa.
HEVC
Nettivideoiden tarkkuuden ja katselumäärien kasvamisen seurauksena yhä suurempi osa verkkoliikenteestä on liikkuvaa kuvaa. Videoiden käyttämän kaistan vähentämiseksi on kehitetty uusia koodekkeja, jotka pakkaavat videot pienempään kokoon kuvanlaadun kärsimättä siitä. Nykyisin käytössä olevan H.264-koodekin seuraajaksi ehdotettua HEVCiä tukee jo useimmat markkinoilla olevat lippulaivapuhelimet, mutta niiden tuki rajoittuu yleensä videoiden katsomiseen – kuvattua videota nykypuhelimet eivät osaa vielä pakata HEVC-koodekilla.
IPhone 6 käyttää HEVC:tä FaceTime-videopuheluiden pakkaamiseen kun keskusteluja käydään matkapuhelinverkon välityksellä. Muutoin pakkausta ei hyödynnetä vielä. Keväällä julkaistavista Android-älypuhelimista todennäköisesti löytyvästä Snapdragon 810:n tukee iPhone 6:n tavoin HEVC-dekoodausta ja -enkoodausta.
HEVC:tä tukevan laitekannan kasvun myötä verkkopalveluiden kehittäjät voivat alkaa miettiä uuden koodekin hyödyntämistä tarjoamissaan sisällöissä. Google on yrittänyt edistää omaa rojaltimaksutonta VP9-koodekkia lisäämällä tuen sille esimerkiksi YouTubeen. Jää nähtäväksi millaisella aikataululla YouTubessa siirrytään HEVC:n pariin.
Villikortti: Valaistuslaskenta
Yksi tämän vuoden teknologiatrendien villeimmistä korteista liittyy valaistuslaskentaan. Tietokoneiden grafiikkaohjaimista löytyy yleensä sen verran puhtia, ettei pelien valaistuksen fysiikkaa varten tarvitse kehittää dedikoitua piiriä. Mobiililaitteissa lämmöntuotto ja ja virrankulutus määrittävät käytännössä laitteiden suunnittelun, minkä vuoksi miljoonien valonsäteiden heijastukset ja taittumiset kannattaa mieluummin laskea sitä varten suunnitellulla piirillä.
Imagination Technologies on esitellyt jo mobiililaitteisiin tarkoitetun grafiikkaohjaimen (PowerVR GR6500), josta löytyy valaistuslaskentapiiri. Sen avulla mobiilipelien grafiikoista voidaan luoda realistisempia reaaliaikaisesti reagoivalla valaistuksella.
Vaikka tekninen ratkaisu onkin jo olemassa, on suureksi kysymysmerkiksi jäänyt aikooko mikään laitevalmistaja hyödyntää uutta tekniikkaa. Kuten on jo todettu, Android- valmistajat käyttävät käytännössä Qualcommin Snapdragon-piirejä, joissa on Qualcommin oma Adreno-grafiikkapiiri. Toki esimerkiksi Samsung voi kehittää PowerVR GR6500:llä varustetun Exynos-piirin, mutta viime aikoina yhtiö on käynnyt järjestelmäpiireissään ARM:n Mali-ohjaimia.
Isoista puhelinmerkeistä todennäköisin valaistuslaskentaan mukaan lähtevä yhtiö onkin Apple, joka on jo pitkään käyttänyt Imaginationin grafiikkaohjaimia – ja viime vuonna solmitun jatkosopimuksen myötä tulee vastaisuudessakin käyttämään. On kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Apple niin kiinnostunut valaistuslaskennan mahdollisuuksista, että se lisäisi piirin A9:n grafiikkaohjaimeen. Imagination on jo esitellyt uuden sukupolven Series7XT-ohjainmalliston, johon ei ainakaan vielä kuulu valaistuslaskennalla varustettua piiriä.
Pelimoottorikehittäjä Unity on kuitenkin lähtenyt jo mukaan Imaginationin kelkkaan.
Kommentoi artikkelia