Garmin Venu X1 arvostelu - valtavalla näytöllä varustettu huipputason urheilukello, jonka isoin heikkous on akkukesto

Kuten todettua, Venu X1:n erottaa selkeästi muista Garminin kelloista muotoilunsa ansiosta. Kello on suorakulmainen ja muistimme mukaan ainoa suorakulmainen Garmin, Venu Sq:n lisäksi.

Sivusta tarkkailtuna huomio kiinniittyy siihen, että etenkin muuhun kokoonsa nähden Garmin Venu X1 on yllättävän ohut kello. Paksuutta on vain 8 mm, joka on merkittävästi vähemmän kuin vaikkapa Fenix 8:ssa.

Venu X1 eroaa myös siinä muista Garminin kalleimman pään kelloista, että kellosta ei löydy kuin kaksi fyysistä toimintopainiketta. Eli navigaatio tapahtuu pääosin kellon kosketusnäytön avulla ja painikkeita käytetään lähinnä suoritusten aikaisiin toimintoihin.

Venun runko on tehty kokonaan titaanista, joka osaltaan alleviivaa kellon kohtuullisen korkeaa hintalappua. Pohjasta löytyy Garminin tuorein sensori, joka on sama, jota käytetään myös Fenix 8:ssa ja Forerunner 970:ssä.

Mutta koko kellon keskiössä on tietysti sen massiivinen 2 tuuman kokoinen AMOLED-näyttö. Näyttö on niin terävä ja kirkas, että sitä oli helppo lukea myös kesän juoksulenkeillä, suorassa auringonpaisteessa.

Vaikka kello onkin fyysisiltä ulkomitoiltaan erittäin iso, se on yllättävän kevyt, painaen vain 34 grammaa itsessään ja 40 grammaa mukana toimitettavan kankaisen rannehihnan kanssa. Se on myös ohuudeltaan siinä mielessä ilahduttava, että kello mahtui mainiosti myös kauluspaidan hihojen alle - johon läheskään kaikki muut testaamamme kellot eivät taivu.

Ranneke on tosiaan erilainen kuin useimpien muiden Garminin kellojen mukana toimitettava ranneke, eli se on kankainen, tarranauhalla sopivan mittaiseksi asetettava hihna. Kelloon saa toki vaihdettua halutessaan minkä tahansa standardin hihnan, myös Garminin perinteisemmän silikonisen hihnan.

Tekniset tiedot

• Näyttö

• 2,0" AMOLED, 448 x 486 px

• Rungon mitat

• 41,1 x 46,3 x 7,9 mm

• Paksuus

• noin 8 mm

• Paino

• 34 g (ilman ranneketta)

• Materiaali

• Titaani (runko) / safiiri (näyttö)

• Akkukesto

• 8 vrk (älykellotila); n. 2 vrk AOD päällä

• Vesitiiviys

• 50 metriä

• Liitettävyys

• Bluetooth, Wi-Fi, kaiutin & mikrofoni (älyavustaja ja puhelut)

• Erikoisominaisuudet

• Sisäinen LED-taskulamppu (valkoinen & punainen), kartat, Garmin Pay, offline-musiikki (Spotify)

• Hinta

• arvosteluhetkellä n. 800 euroa
  tarkista tuorein hinta täältä

Älypuhelinsovellus

Kuten kaikki muutkin Garminin kellot, myös Venu X1 käyttää älypuhelinsovelluksenaan Garminin Connect -sovellusta. Sovellus on mielestäni edelleen yksi selkeimmistä urheilukellojen sovelluksista, jota onnistuu tasapainoilemaan tavallisten käyttäjien kaipaaman yksinkertaisuuden sekä tavoitteellisten urheilujoiden vaatiman runsaan datamäärän välillä.

Sovelluksen päänäkymästä saa helposti ja yhdellä vilkaisulla hahmotettua itselleen tärkeimpien tietojen tilan, olipa näkymään valinnut sitten oman jaksamisen tason (body battery), unen arvioinnin tai vaikkapa sen hetkisen stressitason.

Valikoiden takaa paljastuu sitten hengästyttävä määrä dataa (jota käymme hieman tarkemmin läpi seuraavissa kappaleissa). Mutta parasta on kuitenkin se, että kaikki data on selkeästi esitettyä ja sen yhteydessä kerrotaan hyvin helposti ymmärrettävässä muodossa se, mitä kyseinen data käytännössä tarkoittaa - ja mitä sille pitäisi mahdollisesti tehdä.

Sovellus on saatavilla sekä Androidille että iPhonelle ja sen toiminnot ovat identtiset molemmilla alustoilla. Mainittakoon kuitenkin, että Applen oman ekosysteemin säännöistä johtuen, muiden sovellusten ilmoitusten “läpi päästäminen” kelloon on helpommin säädettävissä Androidilla kuin iPhonella.

Urheilussa

Pidin Venu X1:stä kädessä kolmen kuukauden testijakson ajan ympäri vuorokauden. Tuona aikana kelloon kertyi kävelyä, pyöräilyä, juoksua sekä kuntonyrkkeilyharjoituksia vino pino. Kaikkiaan kellolla mitattiin liikuntaa keskimäärin reilun tunnin ajan joka päivä.

Ohessa esimerkkinä kellon keräämät tiedot yhdestä juoksulenkistä. Kuten jo pelkästään ruutukaappausten määrästä voi päätellä, dataa kertyy uskomaton määrä. Näistä kaikista tiedoista kuitenkin on tarjolla selitys siitä, mitä kyseinen tieto varsinaisesti tarkoittaa.

Lisäksi erilaiset kuvaajat auttavat ymmärtämään varsin selkeästi vaikkapa juoksussa havaittuja virheasentoja tai yliaskellusta. Kaikista Venun tukemista liikuntalajeista ei ole tarjolla läheskään näin kattavaa tietopläjäystä, mutta mm. juoksusta ja pyöräilystä data on äärimmäisen tarkalle tasolle vietyä.

Aktiivisesti liikuntaa harrastaville Venun tarjoamista tiedoista nousee - omasta mielestäni - pari yli muiden. Harjoitteluvalmius antaa kuvan siitä, pitäisikö tänään kenties jättää sittenkin juoksulenkki väliin - vai kiskaista tavallistakin reippaampi lenkki. Kyseinen tietue ottaa huomioon mm. viimeaikaiset muut treenit, viime päivien unihistorian, sydämen sykevälin vaihtelut ja stressitason.

Toinen, jo epäkiitollisen kuuluisaksi meemiksikin noussut lukema on Garminin harjoittelun tila. Tämä pyrkii kuvaamaan sitä, onko liikunta kuntoa kohentavaa, ylläpitävää vai jopa laskevaa tekemistä. Tieto pohjautuu treenien vaihtelevuuteen ja sen “vihreällä pitäminen” eli tuottavalla tasolla pitäminen vaatii hyvin eri tyyppisten harjoittelujen vaihtelua - eli välillä vaaditaan vaikkapa rentoa, pitkää, matalien sykkeiden peruskuntoa kehittävää juoksulenkkiä ja toisinaan taas räjähtävämpää, anaerobiselle alueelle sykettä nostavaa tekemistä.

Terveys ja uni

Kuten liikunnankin osalta, Garmin Venu X1 kerää myös kantajansa terveydestä ja hyvinvoinnista hurjan määrän dataa. Tärkeimpiä seurattavia arvoja itselleni olivat uneen liittyvät tietueet, yleistä vireystilaa kuvaava body battery -lukema sekä stressin mittaus.

Unen seurannan osalta Garmin on mielestäny parantanut algoritmejaan viime vuosina hieman parempaan suuntaan, mutta yhtiön algoritmit edelleen kuvittelevat allekirjoittaneen nukahtavan paljon todellisuutta aiemmin. Eli kello tulkitsee hyvin helposti sängyssä loikoilun nukahtamiseksi. Heräämisen osalta tällaista ongelma ei sinänsä ole, vaan heräämisen hetken kello tunnistaa hyvinkin selkeästi.

Garminin kaikkiin kelloihin tuli mukaan syksyllä 2025 myös ns. elämäntapakirjaukset - ja näin tietysti myös Venu X1:eenkin. Kirjaukset kirjataan Garminin kännykkäsovelluksen kautta ja niistä sovellus pystyy ajan saatossa antamaan vinkkejä oman terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Olemme avanneet elämäntapakirjausten toiminnan logiikkaa tarkemmin erillisessä artikkelissamme.

Terveyden seurannan kannalta Venu X1:ssä on kuitenkin yksi hämmentävä puute: siitä ei löydy lainkaan sydänkäyrää eli EKG:tä. EKG on kuitenkin mukana mm. huomattavasti edullisemmissa Venu 3 ja Venu 4 -malleissa sekä kaikissa Venu X1:n sisarmalleissa.

Käytettävyys

Venu X1:n käyttöliittymä on käytännössä identtinen yhtiön muiden uusimpien kellojen kanssa, eli se noudattaa täsmälleen samaa logiikkaa kuin vaikkapa Fenix 8 ja uudet Forerunnerit.

Mutta kellon käyttö poikkeaa sikäli kalliimmista sisaruksistaan, että Venu X1:stä on pakko käyttää pitkälti kosketusnäytön avulla. Tämä on monelle uudelle Garminin käyttäjälle ilahduttava piirre, mutta taas useille pitkän linjan Garminin käyttäjille ajatus (pitkälti) pelkän kosketusnäytön varassa olemisesta on kauhistus.

Fyysisiä painikkeita käytetään siis lähinnä liikunnan aikana, esimerkiksi kierrosten manuaaliseen merkitsemiseen tai suorituksen tauottamiseen. Toki ne toimivat myös valintapainikkeina muissakin valikoissa, mutta valikoita ei voi selailla muuten kuin kosketusnäytön avulla.

Garminin käyttöliittymästä voidaan toki olla montaa mieltä. Se ei ole aivan yksinkertaisin, ennen kuin valikkorakenteen oppii ulkoa. Mutta toisaalta, ymmärrän myös sen, miksi yhtiö ei yksinkertaisesti voi muuttaa nykyistä valikkojen ja painikkeiden toimintalogiikkaa oikein mihinkään suuntaan - Garminin nykyinen käyttäjäkunta kun on niin tottunut kellojen toimintaan, että käyttöliittymän radikaalimpi muuttaminen aiheuttaisi vastalauseiden myrskyn.

Akkukesto ja lataus

Ja sitten pääsemmekin siihen Garmin Venu X1:n kompastuskiveen, eli akkukestoon..

Garminin ja muiden urheilukellojen ehdoton myyntivaltti vaikkapa Applen tai Samsungin älykelloja vastaan on niiden hurja akkukesto, joka vaikkapa Fenix 7 -sarjan osalta huitelee useissa viikoissa. Samaan aikaan Applen peruskellot eivät tarjoa edes vuorokautta kestävää akkua ja kalleimmatkin ns. oikeat älykellot yleensä pystyvät korkeintaan parin vuorokauden akkukestoon ilman merkittäviä virransäästön asetusten ruuvauksia.

Mutta sitten meillä on Venu X1.

Garmin itse lupaa Venu X1:lle tällaiset akkukestot:

• Älykello-tilassa: 8 vuorokautta
• Älykello-tilassa, näyttö aina päällä (AOD): 2 vuorokautta
• Pelkästään GPS päällä liikuntaa seurattaessa: 16 tuntia yhtäjaksoista suoritusta
• Kaikki toiminnot päällä, GPS:llä liikuntaa seurattaessa: 14 tuntia yhtäjaksoista suoritusta

Itsehän testaan kellojen akkukeston nimenomaan always-on-display -tila päällä, näytön kirkkaus suurimmalla tasolla - ainoastaan yöksi näyttö on asetettu sammumaan.

Ja voin vahvistaa Garminin ilmoittaman akkukeston olevan hyvin lähellä omaa kokemustani. Eli AOD päällä, näyttö kirkkaalla, kello jatkuvasti kädessä ja liikuntaa noin tunnin, puolentoista verran vuorokaudessa keränneenä, Venu X1:n akkukesto asettuu tasan kahden vuorokauden tienoille.

Ja se on mielestäni ihan naurettavan vähän 800 euroa maksavalle urheilukellolle - firmalta, jonka kelloilta odotan nimenomaan järisyttävän hyvää akkukestoa. Venu X1 oli ensimmäinen testaamani kello pitkään aikaan, jonka kanssa jouduin välillä tarkistamaan kellon akun prosentit ennen kotoa poistumista.

Toki, vaikkapa Apple Watch Ultra -malleista Garminiin hyppääville akkukesto pysyy käytännössä samana kuin aiemminkin - ja perustason älykelloista Venu X1:een siirtyville Venun akkukesto voi olla jopa todella hyvä. Mutta mistä tahansa muusta Garminin tai vaikkapa Polarin tai Suunnon kellosta Venu X1:een loikkaaminen voi olla hyvinkin järkyttävä kokemus sen (urheilukelloksi) vaatimattoman akkukeston vuoksi.

Venu X1:n lataaminen tapahtuu täsmälleen samalla tavalla kuin lähes kaikkien muidenkin Garminin kellojen, eli lataukseen käytetään Garminin omaa latausjohtoa. Lataus on suhteellisen reipasta tahtia etenevää, mutta Garmin ei ilmoita virallisesti Venun latausnopeutta.

Muut havainnot

Kuten todettua, Garminin kellot eivät ole siis sanan varsinaisessa merkityksessä älykelloja, eli niille on tarjolla vain äärimmäisen rajallinen määrä uusia sovelluksia, joita kelloon voisi asentaa. Eli Fenixin ruudulta ei pysty jatkossakaan katsomaan TikTokkia tai julkaisemaan somepäivityksiä.

Mutta tärkeimmät älytoiminnot kuitenkin löytyvät: kännykän ilmoitukset saa ohjattua kelloon tuleviksi, lähimaksu kellolla tehtynä onnistuu mainiosti, jne. Lähimaksuun Venu X1 käyttää Garmin Payta, jota tukevat mm. Nordea ja useat muutkin pankit Suomessa.

Musiikin kuuntelu onnistuu useallakin eri tavalla. Tyypillisimmillään kelloa voi käyttää ohjaamaan puhelimesta toistettavaa musiikkia - eli laittamaan musiikin tauolle, hyppäämään seuraavaan biisiin, jne. Mutta jos lenkille haluaa lähteä kokonaan ilman kännykkää, sekin onnistuu: maksavat Spotify-asiakkaat voivat ladata offline-soittolistoja suoraan Fenixiin ja Bluetooth-kuulokkeet voi yhdistää myös suoraan kelloon.

Eniten lapsenomaista riemua itselleni on aiheuttanut kuitenkin Garminin kalliimman pään kelloissa viime vuosina yleistynyt taskulamppu. Ominaisuus voi vaikuttaa hölmöltä pieneltä lisältä, mutta se on hämmentävän kätevä, myös Venu X1:ssä. Kellon etuosassa on siis erillinen ledivalo, jonka saa helposti päälle pitämällä muutaman sekunnin ajan kellon alempaa toimintapainiketta. Aina ranteessa olevan taskulampun avulla vaikkapa vessaan suunnistaminen yöllä tai pistorasioiden etsiminen sohvan alta helpottuu hämmentävän paljon.

Yhteenveto

Garmin Venu X1 yrittää mielestäni houkutella neliönmuotoisiin kelloihin ihastuneet kuluttajat hyppäämään Garminin leiriin, tarjoamalla uudenlaisessa samassa paketissa lähes Garminin huippukelloa, Fenix 8:ia, vastaavat ominaisuudet.

Venu X1 onnistuukin tässä tempussa varsin hyvin, sillä toiminnallisuuksien osalta kello on lähes täydellinen urheilukello. Ainoastaan sukellusta harrastaville Fenix 8 tarjoaa teknisesti jotain, mihin Venu X1 ei pysty.

Kello on myös järisyttävän iso, joten se karsii väistämättä potentiaalisia ostajia varsin reippaalla kädellä. Omaan, pieniluisen miehen ranteeseeni Venu X1 oli yksinkertaisesti vain koomisen kokoinen - ja siroluisen naisen kädessä se näyttäisi siltä kuin ranteeseen olisi kiinnitetty tabletti.

Lisäksi pienenä kauneusvirheenä Garmin on jättänyt EKG-mittauksen pois Venu X1:stä, joka löytyy yhtiön muista hiljattain julkaistuista huipputason kelloista.

Kellon hintalappu, noin 800 euroa, on kova, mutta toisaalta se on täysin linjassa Garminin muun malliston kanssa, etenkin sisarmalliensa Fenix 8:n ja Forerunner 970:n kanssa.

Mutta Venun valkoinen elefantti olohuoneessa on sen kehno akkukesto - ollakseen urheilukello (eikä ns. täysverinen älykello). Venu X1 oli ensimmäinen testaamani kalliimman hintaluokan Garmin, jonka kanssa piti aivan tosissaan muistaa tarkistaa se, paljonko akkua kellossa on sillä hetkellä jäljellä.

Mitään muuta moitittavaa kellosta on vaikea keksiä, mutta tuntuu, että Garmin ei välttämättä Venu X1:n osalta ole ymmärtänyt omaa paikkaansa älykellojen ja urheilukellojen markkinassa. Omasta mielestäni yhtiön kellojen vahvuus on aina ollut erinomainen akkukesto yhdistettynä laajoihin terveys- ja urheilutietoihin. Nyt tästä yhdistelmästä jää puuttumaan olennainen kulma - akkukesto - ja tuo puute heikentää kellon houkuttelevuutta merkittävästi.

Sinänsä Venu X1 on erinomainen urheilukello, mutta se karsii kompromissiensa vuoksi potentiaalisesta ostajakunnastaan ainakin himourheilijat, jotka haluavat kelloltaan ultramaratoneille sopivaa akkukestoa ja enemmän fyysisiä nappeja. Toisaalta se on houkutteleva vaihtoehto isoa, suorakulmaista näyttöä arvostavalle ostajalle, joka haluaa hypätä mukaan Garminin ekosysteemiin.

Vaihtoehdot

Miksi vaikkapa Applen käyttäjä hyppäisi Garminin leiriin, jos suurinpiirtein samalla hinnalla saa Applen oman Ultra Watch 3:n, joka tarjoaa samaa akkukestoa kuin Garmin Venu X1:kin? Suurin syy lienee Garminin suosio etenkin tavoitteellisen treenauksen saralla, jossa kello on ikään kuin de facto brändi. Tälle on toki myös katettakin, sillä esimerkiksi juoksuun Garmin tarjoaa niin hengästyttävän määrän varsin fiksusti pureskeltua dataa, että siitä voi olla oikeaa hyötyäkin.

Veikkaisinkin, että yksi tärkeimpiä verrokkeja Venu X1:lle on juurikin Apple Watch Ultra 3, joka on suurinpiirtein saman kokoinen (ja saman näköinen) - ja tarjoaa suurinpiirtein samaa akkukestoa kuin Venukin. Applen kello maksaa tätä kirjoitettaessa yli 1000 euroa, joten siihen nähden Garmin on jopa edullinen vaihtoehto. Applen kello on taas täysverinen älykello, eli siihen saa ladattua ja asennettua tuhansia eri sovelluksia, kun taas Garminin älytoiminnot ovat hyvin rajalliset.

Garminin omasta valikoimasta Venu X1:n suorat verrokit ovat sen sisarmallit, Fenix 8 ja Forerunner 970. Näiden kahden ja Venu X1:n välillä ei ole kovinkaan suuria toiminnallisia eroja, muutamaa merkittävää poikkeusta lukuunottamatta. Käytännössä Venu X1:een päätyvä ostaja saa eri muotoisen ja ohuemman kellon, mutta menettää useiden vuorokausien verran akkukestosta Fenixiin tai Forerunneriin verrattuna.

Jos taas hakusessa on suurin piirtein kaiken mahdollisen liikuntadatan tarjoava Garminin kello AMOLED-näytöllä, mutta budjetti on hieman tiukempi, kallistuisin Epix Pron suuntaan, joka irtoaa tätä kirjoitettaessa alle 600 eurolla.

Plussat

• Erittäin tarkka GPS
• Kirkas ja selkeä näyttö
• Hengästyttävän laajat terveys- ja urheilutiedot
• Ohut rakenne

Miinukset

• Urheilukelloksi, omassa hintaluokassaan kehno akkukesto
• Erittäin iso
• Ei EKG-mittausta