Ohjelmistojätin sisällä Brillo-nimellä kutsuttu käyttöjärjestelmä on suunnattu ensisijaisesti sellaisiin laitteisiin, joista löytyy 32 tai 64 megatavua keskusmuistia. Käytännössä siis laitteisiin, joissa ei ole totuttu olevan minkäänlaisia laskennallisia tai viestinnällisiä ominaisuuksia. Joitain mahdollisia sovelluskohteita voisivat olla esimerkiksi erilaiset kodinkoneet tai vaikkapa termostaatit (Googlehan omistaa nykyisin Nestin) ja lelut (kuten nettiin yhteydessä oleva Barbie-nukke).
Käyttöjärjestelmä saatetaan brändätä Androidiksi, sillä sen kehittäjillä on voimakkaita yhteyksiä varsinaiseen Android-yksikköön.
IoT-ohjelmistojen rintamalla on näkynyt vilkastuvaa kilpailua, kun Microsoft ilmoitti Windows 10:stä olevan tulossa IoT-versio ja Huawei esitteli vain 10 kilotavun kokoisen LiteOS-käyttöjärjestelmän. Tizeniä kehittävää Samsungia ei pidä myöskään jättää laskuista pois.
Kommentit (1)
Riippuu nyt ihan aikajänteestä ja kategoriasta. Noin vuoden 2007 jälkeen puhelimien muistimäärä on kasvanut ihan älyttömästi, 128MB:sta (iPhone, ja tuo oli silloin *paljon*) jopa 3–4GB:hen (jokunen huippu-Android). Mutta esimerkiksi vielä vuonna 2012 lopulla, Nokia toi markkinoille Ashan 305 ja 308 mallit, joissa oli 32 ja 64 megatavua muistia.
Eivät ne tietenkään olleet kehityksen kärjessä, mutta kyllä niissä ihan todistettavasti oli "jonkun verran" laskennallisia ja viestinnällisiä ominaisuuksia.