Vuosi 2020 - Mitä tapahtuu mobiilivallankumouksen jälkeen?

9
Petteri Pyyny

Vuosi 2020 - Mitä tapahtuu mobiilivallankumouksen jälkeen?
Otan ison riskin ja ajattelen ääneen tulevaisuutta. Tulevan ennustaminen on tunnetusti haastavaa. Paitsi tietysti jälkikäteen. Eli ajatuksiani siitä, miltä tietotekniikan käyttö näyttää vuoden 2020 paikkeilla, noin 15 vuotta sen jälkeen kun nykymuotoinen mobiilivallankumous käynnistyi.

Kun me, reilu kolmekymppisten sukupolvi, saimme ensimmäiset kännykät käteemme joskus 1990-luvun puolenvälin jälkipuolella, tuntui kuin lapsuuden puupalaan puhumiset metsässä, leikkien niiden olevan radiopuhelimia, olisivat tulleet toteen. Vanhempiemme viittä vuotta aiemmin ostamat langattomalla luuriosalla varustetut lankapuhelimet tuntuivat antiikkisilta ja scifi-leffat tuntuivat saapuneen todellisuuteen.

Ensimmäisten värinäytöllisten PDA-laitteiden testaaminen viittä vuotta myöhemmin tuntui samalta. Kännykän kokoinen kapistus, jolla pystyi kuuntelemaan MP3:sia ja katsomaan -- hirvittävän säädön ja uudelleenpakkauksen jälkeen -- videoita. Mieltävavisuttavaa kamaa, kerta kaikkiaan.

Ensimmäisiä todellisia älypuhelimia testanneet kokivat hieman samoja fiiliksiä viitisen vuotta myöhemmin ja iPhonen tulo muutti suhtautumisemme siihen, miten nuo kaikki mainitut elementit pitäisi paketoida toimimaan sulavasti yhteen. Tuon jälkeen kehitys on ollut vähintään yhtä hurjaa, mutta sellainen samanlainen, lähes kahden vuosikymmenen takainen wow-efekti on hieman karissut.



Samaan aikaan olemme siirtyneet käyttämään pikku hiljaa kännyköitämme ja tablettejamme aiemmin pelkästään tietokoneilla tehtäviin juttuihin. Tästä huolimatta kännykät ovat olleet meille vain tietotekniikan käytön "toinen puoli", se mukana kulkeva pika-apu. Se vehje, jolla voi tappaa aikaa hammaslääkärin odotushuoneessa, olla yhteydessä toisiin ihmisiin mitä moninaisimmilla tavoilla, hakea tietoa, ohjeia, reittejä ja reseptejä niitä tarvittaessa.

Mutta silti, aina, mobiililaitteet ovat meille vain yksi osa viikon tietotekniikkaamme. Istumme työpaikoilla tietokoneidemme ääressä, hoidamme toimistotyöt, sähköpostit, valokuvien järjestelyt ja osin myös digitaalisen viihteemme läppäreidemme ja työasemiemme ääressä.

Samaan aikaan olemme ehkä muuttuneet sokeiksi sille, että nuorempi sukupolvi, nyt teini-iässä olevat tai sitä lähestyvät, saavat entistä suuremmassa määrin kaiken tarvitsemansa tietotekniikan tarpeen täytettyä mobiililaitteillaan. Toisessa päässä taas saattaa hyvinkin olla syntymässä seniorikansalaisten ryhmä, joka osti 1980-luvulla lapsilleen tietokoneen, mutta ei koskaan "joutunut" sellaista itse käyttämään -- mutta jotka hankkivat tänä päivänä seuraavaksi puhelimekseen sen sukulaispojan suositteleman androidin tai lumian. Ja huomaamattaan oppivat käyttämään sen kautta verkon palveluita ja mobiilisovelluksia.

Mobile only -käyttäjät ovat jo nyt todellisuutta. Tulevaisuudessa todennäköisesti valtavirtaa.

Muutoksen tarve

Palveluiden, sovellusten ja laitteiden valmistajat eivät todennäköisesti vielä ymmärrä muutoksen fundamentaalisuutta. Kuten eivät koulutkaan. Saati sitten työnantajat.

Miten suhtautua uuteen työntekijään, joka osaa aivan kaiken mitä työssä vaaditaan, mutta jonka ainoa kosketus tietotekniikkaan on kännykän kautta? Pakotetaanko työntekijä sopeutumaan Windows-työaseman ääreen, asennettujen Wordien ja Outlookkien käyttäjäksi? Voisiko saman työn tehdä vuonna 2020 myös mobiililaitteilla?

Entä opiskelu? Syntyykö ensimmäinen mobiililaitteilla kirjoitettu gradu vuonna 2025? Opiskeluhan on tiedon hakua, ymmärtämistä ja jalostamista. Vain se tekstimuotoinen jalostaminen vaatii "oikeaa" tietokonetta ja tekstinkäsittelyohjelmaa. Ja onko gigahertseittäin laskentatehoa pursuava laite, jossa on FullHD:täkin tarkempi näyttö ja gigatavuittain muistia enää mitään muuta kuin oikea tietokone, ilman lainausmerkkejä?


Sovellusten, ratkaisujen ja teknisen kulttuurin pitää muuttua, pian, tai olemassaolevat ratkaisut korvataan uusilla, yleensä eri tahojen tarjoamilla ratkaisuilla. Sovellusten tekijöiden pitää luoda sovelluksia, joissa sovellus ei tiedä, käytetäänkö sitä hiirellä, 30-tuumaisella näytöllä ja näppäimistöllä vaiko 5-tuumaisella kosketusnäytöllä.

Jotain täysin absurdiksikin kuviteltavia tehtäviä halutaan tulevaisuudessa tehdä juuri niillä laitteilla, joita käytämme. Se, että videoeditointiohjelman käyttö vaatii tietokoneen, ison näytön, nopean SSD-levyn ja hiiren, on hyvinkin pian lähinnä ohjelman valmistajan ongelma, ei käyttäjien ongelma -- vaihtoehtoja ja luovia ratkaisuja löytyy, jos niille on kysyntää. Se, että käyttäjät mieluummin editoivat videonsa viisituumaisella kosketusnäytöllään, on jo nyt arkipäivää, koska video on saatavilla juuri siinä, koska se kuvattiin samalla laitteella ja se myös julkaistaan samalla laitteella verkkoon.

Kännykkämme on ehkä henkilökohtaisin tekninen laite, minkä olemme koskaan omistaneet -- lähes jokainen meistä osaa kertoa kännykkänsä tarkan mallinimen, mutta vain harva muistaa läppärinsä mallia, hyvä kun edes valmistajan. Kun tuon seikan sisäistää, ymmärtää sen, millä laitteella moni meistä mieluiten työskentelisi: Tietysti sillä samalla laitteella, jonka olemme rakkaudella räätälöineet, sovelluksineen kaikkineen, omaan käyttöömme ja persoonaamme sopivaksi.

Kenties Asus on oikeilla jäljillä viritellessään Padfone-ideoitaan, jossa kännykkämme mukautuu tarpen mukaan myös isompinäyttöiseksi ja näppäimistölliseksi laitteeksi -- kovin, kovin läppärin näköiseksi. Ja kaikesta kritiikistä huolimatta Microsoft saattaa olla hyvinkin viisas pakottaessaan meidät omaksumaan myös työpöydällä Windows Phonen käyttöliittymän. Huhut iPad Prosta irroitettavine näppäimistöineen petaavat myös monimuotoisuuden heräämiselle valmistajien keskuudessa.

Helppoahan muutos ei tule olemaan, etenkään meille, jotka kasvoimme tietokoneiden parissa ja joille mobiililaitteista syntyi 2000-luvun edetessä pikkuhiljaa kokonaisuutta "täydentävä puolikas". Me emme halua sopeutua ajatukseen, että tietokoneistamme tulee tavallaan turhia -- tai siihen, että ratkaisuja suunnitellaan niin, että ne ovat alustariippumattomia -- yleensä vieläpä mobiili edellä suuunniteltuja.


Mutta ne firmat, jotka ymmärtävät sen, että kaikki, aivan kaikki, mitä teimme ja teemme tietokoneilla tänä päivänä, pitää pystyä tekemään järkevästi ja käyttäjäystävällisesti myös mobiilissa, ovat tulevaisuuden voittajia.

Miten se gradu tullaan mobiililaitteella kirjoittamaan? Äänentunnistuksella, erillisnäppäimistöllä, Padfone-tyylisellä mobiili-mukautuu-läppäriksi -laitteella, todella hyvin harjaantuneella kosketusnäyttökirjoittamisella vai jollain aivan muulla? En tiedä, mutta se tullaan kirjoittamaan, aivan varmasti. Silloin vain mobiililaitteiden ja tietokoneiden rajaa ei enää ole ja tämäkin pohdintani näyttää lähinnä hassulta.

Petteri Pyyny, tj
AfterDawn Oy

Twitter: @pyyny

kuva: startapp.com


Tilaa Puhelinvertailun uutiskirje!

Lähetämme noin kerran viikossa uutiskirjeen, joka sisältää viikon ajalta tärkeimmät uutisemme.

Tilaamalla uutiskirjeemme hyväksyt sääntömme ja tietosuojakäytäntömme.

Parhaat kännykkätarjoukset

HMD Skyline – hinta laskenut -40%

HMD Skyline
299 € Elisa
399 € Verkkokauppa.com
399 € Power

Alin hinta viikko sitten: 499 €

Honor 90 Lite – hinta laskenut -34%

Honor 90 Lite
99 € Elisa
99 € DNA
169 € Gigantti

Alin hinta viikko sitten: 149 €

Motorola Moto E13 – hinta laskenut -34%

Motorola Moto E13
59 € Telia
66 € Power
82 € Teknikproffset

Alin hinta viikko sitten: 89 €

Motorola Edge 50 – hinta laskenut -33%

Motorola Edge 50
399 € Elisa
469 € Proshop
594 € Verkkokauppa.com

Alin hinta viikko sitten: 594 €

Kommentit (9)

Fantasos
Fantasos

2

Itse aloitin blogini teon sillä mantralla että teen sen kokonaan kännykällä. Lumian Wordpress-sovellus kompastelee pidempien tekstien kanssa, joten niissä tapauksissa olen kirjoittanut tekstin kokonaisuudessaan Wordiin ja sieltä copy-pastannut verkkosivun käyttöliittymään. Nämä siis tietty puhelimen Wordilla ja selaimella. Jos blogin omistajan sivustoa olisi hieman enemmän muokattu mobiilia tukevaksi, editoisin suoraan nettisivulla. Vuoden kuluessa ongelma ratkeaa laitteiden näyttökoon ja prosessoritehon kasvun myötä, jos ei ole jo ratkennut - oma känny kun ei ole sieltä uusimmasta päästä. Tänään "vain mobiili" vaatii käyttäjältä härkäpäisyyttä kiertää mobiilin käyttöliittymän vajavaisuuksia. Parin vuoden kuluttua kyse on yhtä pienestä valinnasta kuin valita mustien ja valkoisten sukkien välillä.
Palveluiden tuottajat joutuvat hyväksymään asian tai menettämään asiakkaansa niille jotka sen hyväksyivät.

Vastaa
tataka
tataka

3

Ubuntu puhelimissa toimisi näyttöön ja hiireen ja näppikseen kytkettynä tietokoneena varsinkin jos tehot nousee ja sovelluksetkin tukevat.

Koskakohan voi pelata crysis 2 puhelimella tai pleikkari 3 emulaattorin kanssa näyttöön kytkettynä kavereiden kanssa?

Vastaa
teppoI
teppoI

4

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti tataka:

Ubuntu puhelimissa toimisi näyttöön ja hiireen ja näppikseen kytkettynä tietokoneena varsinkin jos tehot nousee ja sovelluksetkin tukevat.

Koskakohan voi pelata crysis 2 puhelimella tai pleikkari 3 emulaattorin kanssa näyttöön kytkettynä kavereiden kanssa?

Edellytykset tuohon on periaatteessa jo nyt. Microsoftikin on kaiketi jo demonnut Halon pelaamista Lumia 520:lla (streaming-pelaamisen avulla).

Tulevaisuuden skenaario on varmaankin se, että nykyinen pelikonsolisukupolvi jää viimeiseksi ja teknofirmat kiinnittävät huomion pilvipelaamiseen. Pelikonsoleiden tilalle tulee laitetyypistä riippumaton pelaaminen ja streaming-palveluita tukevat televisiot.

Tämä taas tuo mielenkiintoisia vivahteita televisiobisnekseen. Apple, Google ja Microsoft ovat varmasti kiinnostuneita älytelevisiobisneksestä konsoleiden jälkeistä aikaa ajatellen. Aasialaiset ovat kilpailleet tähän asti siitä kuka tuo suurimman television markkinoille, nyt ne joutuvat kilpailemaan myös sisällöllä (kuten älypuhelimissa ja tableteissa nyt). Ohjelmistot haltsaavat jenkkifirmat ovat tässä mielessä etulyöntiasemassa.

Mutta asiaan.

Edessä on kieltämättä äärimmäisen mielenkiintoinen vuosikymmen. Ihmisten käyttökokemukset muuttuvat, aiemmin itsestään selvinä pidetyt laitetyypit häviävät: käsikonsoli, digikamera, navigaattori (jne. kaikki tuntevat tämän listan).

On aika kutkuttavaa myös nähdä mitä tapahtuu älypuhelimelle, jota on totuttu pitämään mobiilin sydämenä. Ericssonin tulevaisuuden ennusteen mukaan yli puolet mobiililiikenteestä tulee olemaan vuonna 2019 videota. Nyt 35 prosenttia on videota. Tämä luo painetta puhelimen näytön koolle, joka on ollut kasvussa viimeiset pari vuotta. Kasvu voi jatkua edelleen, eli kännyköistä tulee tabletteja.

Ihmiset soittavat perinteisiä puheluita ja SMS-viestejä kokoajan vähemmän ja tilalle tulee VoIP ja pikaviestit. Kun kännyköistä tulee näytön koon puolesta tabletteja ja tabletilla voi käydä VoIP- ja pikaviestikeskusteluja, herää kysymys, korvaavatko tabletit puhelimen? Tabletit on nähty uhkana lähinnä PC:lle, mutta ehkä ne ovat sitä myös puhelimelle?

Vastaa
dRD
dRD

5

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti teppoI:

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti tataka:

Koskakohan voi pelata crysis 2 puhelimella tai pleikkari 3 emulaattorin kanssa näyttöön kytkettynä kavereiden kanssa?

Edellytykset tuohon on periaatteessa jo nyt. Microsoftikin on kaiketi jo demonnut Halon pelaamista Lumia 520:lla (streaming-pelaamisen avulla).

Juurikin näin. Laitteista tulee aina verkossa olevia, joihin rakennetaan fiksuja tapoja reagoida harvinaisiin tilanteisiin, joissa joudutaan olemaan hetkelliessti offline-tilassa. Samalla kaikki paljon laskentatehoa vaativa prosessointi siirretään tarvittaessa palvelinten päähän, jolloin laitten oma raaka laskentateho ei ole sinänsä enää rajoittava tekijä (tietty sekin kasvaa jatkuvasti ja aivan varmasti vuonna 2016 on kännyköitä, joiden nimellinen laskentatehokin hakkaa vuoden 2012 PC:eiden laskentatehon).

Lainaus:

Kun kännyköistä tulee näytön koon puolesta tabletteja ja tabletilla voi käydä VoIP- ja pikaviestikeskusteluja, herää kysymys, korvaavatko tabletit puhelimen? Tabletit on nähty uhkana lähinnä PC:lle, mutta ehkä ne ovat sitä myös puhelimelle?

Tai pikemminkin voitaneen kysyä sitä, onko tuossa vaiheessa enää mitään mahdollisuutta tehdä eroa tableteiden ja älypuhelinten välille? Etenkin, jos kiinteän puhelinnumeron merkitys katoaa ja kaikki kommunikaatio tapahtuu jonkun muun, universaalisti sovitun yksilöivän tunnisteen kautta? Koska nythän tilanne on jo oikeastaan monessa mielessä se -- puhelinnumeron merkitys alkaa olemaan pitkälti se, että se on ainoa globaalisti hyväksytty, yksiselitteisesti laitteen/ihmisen yksilöivä tunniste, eikä mitään muuta. Jos voisin soittaa äänipuhelun sähköpostiosoitteeseen peruspuhelimestanikin, mihin tarvittaisiin puhelinnumeroita?

Vastaa
Jakele
Jakele

6

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti teppoI:

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti tataka:

Ubuntu puhelimissa toimisi näyttöön ja hiireen ja näppikseen kytkettynä tietokoneena varsinkin jos tehot nousee ja sovelluksetkin tukevat.

Koskakohan voi pelata crysis 2 puhelimella tai pleikkari 3 emulaattorin kanssa näyttöön kytkettynä kavereiden kanssa?

Edellytykset tuohon on periaatteessa jo nyt. Microsoftikin on kaiketi jo demonnut Halon pelaamista Lumia 520:lla (streaming-pelaamisen avulla).

Tulevaisuuden skenaario on varmaankin se, että nykyinen pelikonsolisukupolvi jää viimeiseksi ja teknofirmat kiinnittävät huomion pilvipelaamiseen. Pelikonsoleiden tilalle tulee laitetyypistä riippumaton pelaaminen ja streaming-palveluita tukevat televisiot.

Tämä taas tuo mielenkiintoisia vivahteita televisiobisnekseen. Apple, Google ja Microsoft ovat varmasti kiinnostuneita älytelevisiobisneksestä konsoleiden jälkeistä aikaa ajatellen. Aasialaiset ovat kilpailleet tähän asti siitä kuka tuo suurimman television markkinoille, nyt ne joutuvat kilpailemaan myös sisällöllä (kuten älypuhelimissa ja tableteissa nyt). Ohjelmistot haltsaavat jenkkifirmat ovat tässä mielessä etulyöntiasemassa.

Mutta asiaan.

Edessä on kieltämättä äärimmäisen mielenkiintoinen vuosikymmen. Ihmisten käyttökokemukset muuttuvat, aiemmin itsestään selvinä pidetyt laitetyypit häviävät: käsikonsoli, digikamera, navigaattori (jne. kaikki tuntevat tämän listan).

On aika kutkuttavaa myös nähdä mitä tapahtuu älypuhelimelle, jota on totuttu pitämään mobiilin sydämenä. Ericssonin tulevaisuuden ennusteen mukaan yli puolet mobiililiikenteestä tulee olemaan vuonna 2019 videota. Nyt 35 prosenttia on videota. Tämä luo painetta puhelimen näytön koolle, joka on ollut kasvussa viimeiset pari vuotta. Kasvu voi jatkua edelleen, eli kännyköistä tulee tabletteja.

Ihmiset soittavat perinteisiä puheluita ja SMS-viestejä kokoajan vähemmän ja tilalle tulee VoIP ja pikaviestit. Kun kännyköistä tulee näytön koon puolesta tabletteja ja tabletilla voi käydä VoIP- ja pikaviestikeskusteluja, herää kysymys, korvaavatko tabletit puhelimen? Tabletit on nähty uhkana lähinnä PC:lle, mutta ehkä ne ovat sitä myös puhelimelle?

Ei känny kasva tabletiksi ...ellei taskun koko kasva purjeeksi ;)
Mutt kännyn näyttöhän on tulossa taitettavaksi ja/tai rullattavaksi tai hologrammiseksi, niin sitt voi se känny-tablettikin taas mahtua taskuun ja mukana kuljetettavaksi. Joten on sillä mahdollisuutensa ;)

Vastaa
tataka
tataka

7

4,5,6@ Taitettava tms hybridi jossa peruskäytössä 5 tuuman näyttö ja taitettaessa saa tabletiksi kun tarvitaan isompaa näyttöä esim isompi nettiselaus, leffat, pelaaminen tms.

Vastaa
ep_
ep_

8

Itsellänikin mobiililaitteet ovat käytännössä kokonaan korvanneet tietokoneen. Oikeastaan merkittävin tekijä tuohon kehitykseen on hankkimani Asus TF300TG -tabletti ja sen näppäimistötelakka. Nykyisin tietokoneeni seisoo lähes tyhjänpanttina tuossa pöydällä. Aiemmin sitä tuli käytettyä lähes joka päivä, mutta nyt käytän sitä keskimäärin kerran viikossa (silloin kun on hieman enemmän aikaa "projekteille" eli esim. viikonloppuna). Dramaattinen muutos siis. Hoidan jopa useimmat kouluhommat tällä tabletilla, sillä kirjoittaminen onnistuu Transformerin näppäimistöllä mukavasti ja myöskin tulostaminen onnistuu ilman oikeaa konetta. Itseasiassa kirjoitin myös Galaxy S4:n arvostelutekstit käytännössä kokonaan tällä tabletilla viime kesänä.

Tekstinkäsittely tällä onnistuu, mutta sitä monimutkaisempaan hommaan tarvitsee kyllä ehdottomasti tietokoneen. Esim. kuvien, videon ja äänen käsittelyyn (& ohjelmointiin tms.) tarvitsee ehdottomasti oikean koneen ja siksi siis oikeaa konetta vielä käytän. Pohjimmiltaan syy siihen, miksi Transformer on syrjäyttänyt itselläni tietokoneen monissa asioissa, on se, että tällä voi hoitaa kaikki tavalliset "arkiasiat" helposti missä vain milloin vain. Akkua riittää normikäytössä helposti pariksi päiväksi, ja yhdessä päivässä akkua ei saa tapetuksi edes yrittämällä. Laitteen voi siis helposti ottaa mukaan eikä se ole sidottu työpöydälle. En pidä omaa läppäriäni edes kannettavana tietokoneena enää nykyisin, sillä Transformer on muuttanut käsitykseni kannettavasta laitteesta niin täydellisesti. Transformer on aina valmis käytettäväksi, helppo käyttää, helppo ottaa mukaan ja akku vain kestää, kestää ja kestää eikä tunnu loppuvan koskaan. Akun kestoa ei koskaan tarvitse edes ajatella laitetta käyttäessä (toista se on "kannettavan tietokoneen" kanssa).

Itse en juurikan pelaa, ja jos pelaan, pelaan konsolilla. Mitä kuitenkin olen uusimpia mobiilipelejä nähnyt, niin osa on hämmästyttävän samanlaisia joidenkin vuosien takaisiin konsoli-/tietokonepelihin nähden. Käytännön esimerkkinä tulisi mieleen Real Racing 3, jota voi hyvinkin verrata Gran Turismoihin (4->). Olisin hyvinkin voinut kuvitella Real Racing 3:n konsolipeliksi.

En siis pidä mitenkään ihmeellisenä, että mobiililaitteet vievät alaa oikeilta tietokoneilta. Itselläni sama kehitys on tapahtunut huomaamatta. Tabletin hankin vain nettisurffailua ja videoiden & ohjelmien katselua varten, mutta kappas vain se salakavalasti käytännössä korvasi tietokoneen monessa muussakin asiassa. :-)

- Tämäkin viesti siis kirjoitettu TF300TG:llä (näppäimistön kanssa) + puhelimella tämä viesti olisi jänyt kirjoittamatta ja tätä kommenttia varten en olisi jaksanut tietokonetta käynnistää. Että sillä lailla :-)

Vastaa
Lumikki
Lumikki

9

Tuollainen näkemys voi soveltua suurimmalle osalle käyttäjistä, mutta tuskin sopii kaikille. Tarkoitan että näkemys on rajoittunut henkilön omaan käyttökokemukseen ja tarpeisiin, mutta kun me ihmiset ei olla samanlaisia. Myös 6-vuotta tuollaiseen on aivan liian lyhyt aika, oikea voisi olla vuonna 2050.

Itse voisin nähdä että kännykkä korvaisi tulevaisuudessa keskusyksikkönä tietokoneen eli tietokoneet pienenee. Mutta käyttöliittymänä se ei sitä koskaan voi korvata. Kunnon näyttö ja näppäimistö on joissain asioissa välttämätön. Tietysti puheohjaus on tulossa joten vaikea sanoa tuota näppäimistön tarve asiaa. Sitten voi tulla myös rullattavat/taitettavat näytöt, muttia on paljon..

Esimerkiksi ihmiset ei mene elokuviin pelkästään siksi että se on sosiaalinen tapahtuma, vaan ne menee myös siksi että saa kunnon elokuva elämyksen asiasta. Sama asia jossain pienessä kännykän näytössä, elämys on surkea verrattuna suurempaan näyttöön. Pelit, 3D-mallinus, elokuvat, video-editointi, valokuvat jne..

Sitten on teho kysysymys, siis mitä pienempi laite sitä vähemmän tehoja. Vaikka teknologia pienenee niin nouseeko tehot riittävästi suhteessa.

On kyllä totta että jossain vaiheessa meidän tietokoneet on niin pieniä että ne kulkee aina mukana ja isoille ei ole tarvetta enää kuluttajilla. Mutta siihen on vielä paljon aikaa. Vain sellaiset ihmiset pärjäävät pienillä tietokoneilla nyt joiden tietokonekäyttö on rajoitettua vain tiettyihin asioihin eli heidän tarpeet ovat suppeat asialle.

Vastaa

Kommentoi artikkelia

Pysy aiheessa ja kirjoita asiallisesti. Epäasialliset viestit voidaan poistaa tai niitä voidaan muokata toimituksen harkinnan mukaan.

Haluan ilmoituksen sähköpostitse, kun ketjuun kirjoitetaan uusi viesti.