Arvostelussa Apple iPhone 6s - Iso parannus, mutta parannettavaakin jäi

Toinen muutos on värivalikoiman laajeneminen neljään vaihtoehtoon. Apple puskee uusinta puhelintaan markkinoille kullanvärisenä, mustana ja hopeana sekä nyt myös punakultaisena. Lehdistökuvien perusteella punakultainen värivaihtoehto vaikuttaa miehisestä näkökulmasta tarkasteltuna jopa luotaan pois työntävän pinkiltä, mutta todellisuudessa vaaleanpunaisuus on hyvin maltillinen. Tietyissä valaistusolosuhteissa punakultaa on jopa vaikea erottaa Applen käyttämästä kultasävystä.

Koska design on pysytellyt oleellisilta osin samana kuin iPhone 6:ssa, ei kritiikkiäkään ole tarvetta päivittää. Puhelimen antennijuovat olisi voinut yrittää suunnitella tavalla tai toisella esteettisesti kauniimmiksi, nykyinen ratkaisu vaikuttaa jotenkin laiskasti suunnitellulta. Applen yksityiskohtaisesta on vuosien saatossa muodostunut jonkinlainen itseään toistava meemi, mutta iPhonen takakuorta katsellessa oivaltavaa suunnittelua on vaikea nähdä.

Noin muuten iPhone 6:n ja iPhone 6s:n muotoilua voi pitää nappisuorituksena. Puhelin on etupuolen osalta pelkistetyn kaunis ja pyöreälinjaisen muotoilun ansiosta sitä on mukava pitää kädessä. Käsittely vaatii hieman totuttelua, sillä sileät pinnat tekevät puhelimesta liukkaan tuntuisen.

Ulkonäön staattisuudesta huolimatta puhelimen kuori on uudistunut täysin. Vanhan alumiiniseoksen tilalla käytetään uutta 7000-sarjan alumiinia, joka kestää tahallista ja tahatontakin vääntelyä. Liekö bendgate vaikuttanut asiaan vai oliko materiaalipäivitys suunnittelupöydällä jo aikaisemmin. Vaikea sanoa mitään varmaa, mutta 7000-sarjan alumiinia käytettiin jo Apple Watchissa, joten ehkä kyseessä on kuitenkin suunniteltu päivitys, joka olisi tapahtunut ilman vääntymiskohuakin.

Tekniikka

S-versio on iPhone-maailmassa tarkoittanut sitä, että puhelimeen on lisätty jokin uusi tekninen ratkaisu, jolla tulee olemaan tärkeä rooli seuraavat vuodet Applen ekosysteemissä. S-version myötä Apple on esimerkiksi esitellyt Sirin ja Touch ID:n. iPhone 6s:n tapauksessa tällainen avaintekniikka on 3D Touch.

"Kolmiulotteinen kosketus" tarkoittaa sitä, että kosketusnäyttö tunnistaa kosketuksen sijainnin (kaksi ulottuvuutta) lisäksi kuinka voimakkaasti painat kyseistä kohtaa. Tekniikka on Applen markkinoinnin mukaan toteutettu käytännössä siten, että näytön alla olevat sensorit mittaavat jatkuvasti etäisyyttä näytön suojana olevaan näyttöpaneeliin. Mitä voimakkaampi painallus, sitä pienempi etäisyys on.

Android-puolella vastaavaan ominaisuuteen on ollut edellytykset ohjelmistollisesti: ohjelmointirajapinnan kautta välitetään tieto siitä kuinka iso kosketusalue on (mitä voimakkaammin painat, sitä suurempi osa sormenpäästä on kiinni näytössä). Tätä mahdollisuutta on kuitenkin hyödynnetty aika vähän käytännössä. Ehkä ihmisten sormien koko vaihtelee niin paljon, että järjestelmä ei toimi luotettavasti. Toki viime syksyn jälkeen markkinoille on alkanut tulla muutamia Android-puhelimia, joissa kosketuksen voimakkuutta mitataan "raudan" avulla.

3D Touch on saanut kritiikkiä siitä, että sen tarjoamat lisäykset käyttöliittymän hallintaan voitaisiin tarjota myös "pitkillä painalluksilla". Tietyllä tapaa tämä pitää paikkansa, mutta pitää kuitenkin ymmärtää, että 3D Touch ja pitkä painallus eivät ole toisensa pois sulkevia asioita. Pitkällä painalluksella voidaan suorittaa toiminto A, kun taas 3D Touchia voidaan hyödyntää toiminnon B käynnistämiseen. Esimerkiksi sovellusikonin painaminen pitkään kotinäytöllä antaa mahdollisuuden poistaa tai siirtää sovelluksia, 3D Touch taas avaa oikopolun sovelluksen yleisimpiin ominaisuuksiin.

3D Touchin käytön opettelu osoittautui ainakin allekirjoittaneelle aluksi vähän hankalaksi: painalluksen voimakkuus ei ole ainoa merkitsevä muuttuja. Jos näyttöä painaa voimakkaasti, mutta liian nopeasti, ei puhelin tee mitään. Painalluksen ei tarvitse olla erityisen voimakas, mutta sen pitää kestää hieman kauemmin kuin tavallinen lyhyt painallus (ei kuitenkaan niin pitkään kuin "pitkä painallus"). Kun 3D Touchin käyttäytymismallin sisäistää, on sen käyttö erittäin luontevaa.

Mitä temppuja voimakkailla painalluksilla voi sitten tehdä käytännössä? Etupäässä 3D Touchia voi käyttää sovellusikoneiden kohdalla, mikäli ohjelma tukee ominaisuutta. Ohjelma tarjoaa sinulle pienen listavalikon, josta voi valita haluamasi toiminnon. Esimerkiksi kamerasovelluksen tapauksessa ehdotettuja toimintoja ovat selfien, videon hidastevideon tai kuvan nappaaminen. Käyttäjän ei tarvitse ensin avata ohjelmaa ja sitten etsiä esimerkiksi hidastevideo-tilaa, vaan saman homman voi tehdä suoraan kotinäytöltä käsin.

Tämä periaatteessa nopeuttaa ja yksinkertaistaa käyttöflow’ta, mutta ainakaan itse en tullut käyttäneeksi oikopolkuja. Koin jotenkin luontevammaksi käyttää sovelluksia "vanhanaikaisesti". Ehkä 3D Touch -oikopolkuja oppisi käyttämään pidemmän testiajan myötä.

Toinen hyödyntämismenetelmä on niin sanottu peek-and-pop-esikatselu. Painamalla esimerkiksi linkkiä, valokuvaa, sähköpostia tai mitä tahansa mediaa voimakkaammin, avautuu näytölle pieni esikatseluikkuna. Ikkunan avulla näet esimerkiksi linkin takana olevan sivun sisällön ja päättää sitten onko sisältö niin kiinnostava, että linkki kannattaa aukaista kokonaan (ja samalla lähteä pois avoinna olevasta ohjelmasta). Esikatselusta täyteen avaamiseen onnistuu helposti painamalla vielä hieman kovempaa näyttöä. Jos esikatseluikkunaa siirtää hieman ylöspäin, avautuu mediaan liittyviä valintoja (oikopolkuja). Esimerkiksi Mail-sovelluksessa esikatselussa olevaan sähköpostiin voi vastata, välittää, merkitä tai siirtää. Jos ikkunaa siirtää vasemmalle tai oikealle, voi samaisen viestin merkitä lukemattomaksi tai poistaa kokonaan.

Näiden kahden keskeisen toiminnon lisäksi 3D Touchilla voi avata sovellusvalitsimen (voimakas painallus näytön vasemmassa reunassa ja pyyhkäisy sivuun), käynnistää Live Photos -animaatiot ja muuttaa näppäimistön kosketuslevyksi. Muutoin ominaisuuden hyödyntäminen on jäänyt iOS 9:ssä vähäiseksi.

Esimerkiksi karttasovelluksessa zoomauksen voisi toteuttaa nipistyksen sijaan voimakkaalla painalluksella. Videoita olisi myös kätevä pystyä kelaamaan eteenpäin voimakkaalla painalluksella (kuten uusissa MacBookeissa). Paljon on siis peltoa vielä kynnettävänä 3D Touchin hyödyntämisessä, ehkä lisää ominaisuuksia saadaan iOS 10:n myötä. 3D Touchia käyttäviä ohjelmiakin tulee sovelluskehittäjiltä suuremmissa määrin vasta myöhemmin, kun Applen laitemallisto on laajemmassa mittakaavassa siirtynyt tekniikkaan.

Vaikka isoja headline-ominaisuuksia iPhoneihin tuleekin parin vuoden välein, päivittyy järjestelmäpiiri pääsääntöisesti joka vuosi. Näin tälläkin kertaa, kun puolijohdemarkkinoiden suurimmat sopimustuottajat käynnistivät tuotannon 14 ja 16 nanometrin FinFET-tekniikalla. iPhone 6s:stä löytyvä A9-järjestelmäpiiri on valmistettu puhelinyksilöstä riippuen jommallakummalla tekniikalla. Tuotantoteknologian parantumisen myötä suoritin kuluttaa aikaisempaa vähemmän energiaa, minkä Apple on päättänyt hyödyntää suorituskyvyn nostamisella: A9:n kaksi suoritinydintä toimivat rasituksessa jopa 1,85 gigahertsin. Se on "jopa", koska Applen piirien on totuttu toimivan hyvin konservatiivisilla kellotaajuuksilla, mutta nyt yhtiö otti kunnollisen irtioton ja astui Android-maailmasta tutuille lukemille. Muistin määräkin kaksinkertaistui aiemmasta kahteen gigatavuun ja samalla muistitekniikka päivitettiin vähävirtaisempaan LPDDR4:ään. A9:stä löytyy myös markkinoiden nopeimpiin kuuluva mobiiligrafiikkapiiri, Imagination Technologiesin PowerVR GT7600.

Näyttö on pysynyt vanhana tuttuna, eli resoluutio on 4,7 tuuman paneelissa vain 1334x750 pikseliä. Tarkkuuden osalta iPhone ei paini samassa kategoriassa androidien kanssa, missä ollaan siirrytty jo isommissa malleissa jopa 4K-näyttöihin. Näytön tarkkuus ei ole mikään ongelma, joten pikseleitä on turha lisätä vain lisäämisen ilosta – ne kuitenkin ovat vain turha

Tallennusmuistia Apple sen sijaan voisi laittaa lisää iPhoneihin, ainakin kaikkein edullisimpaan malliin. 16 gigatavun tallennustilalla kyllä pötkii pitkälle jos käyttää pilvipalveluita, eikä asentele paljoa pelejä. Puhelimen käyttöä ei pitäisi kuitenkaan joutua rajoittamaan vain siitä syystä, että Apple ei malta hankkia karvalakkimalliin isompia muistipiirejä. Esimerkiksi jo minuutin 4K-video (jota iPhonella voi kuvata) vie noin 375 megatavua tallennustilaa. Uudet Live Photos -animaatiot lisäävät myös tallennustilan käyttöä. Sitten kun muisti on lähes täynnä ja Apple ilmoittaa saatavilla olevasta ohjelmistopäivityksestä, löydät itsesi pohtimasta, että miten saisit puhelimeen tarpeeksi tilaa päivityksen asentamista varten. Tältä epämukavuudelta tietysti välttyy, kun ostaa kalliimman 64 gigatavun version – ja sitähän Apple haluaa. Toinen vaihtoehto on hankkia ulkoinen kiintolevy, jonne videoita, kuvia ja muita tiedostoja saa siirrettyä talteen.

iPhone 6s:n teknisiin parannuksiin kuuluu myös uusi versio Touch ID -sormenjälkilukijasta, jonka luvataan olevan tuplasti nopeampi kuin esimerkiksi iPhone 6:sta löytyvä lukija. En testannut väitteen todenmukaisuutta suurnopeuskameralla, mutta pääsin kuitenkin vertailemaan vieretysten eri Touch ID -versioita. IPhone 6s tosiaan kirjautuu nopeammin kotinäytölle, kuin iPhone 6. Vaikka eron huomaa vieretysten vertailemalla, en ole aivan varma onko iPhone 6s lopulta niin paljoa nopeampi, että se olennaisesti parantaa käyttökokemusta. IPhone 6:ssa käytetty Touch ID kun oli jo itsessään varsin rivakka. Nopeuden lisäksi Touch ID on erittäin toimintavarma.

Apple siirtyi iPhone 6s:ssä uusiin komponentteihin, jotka monet lupaavat parantaa puhelimen virrankulutusta. Esimerkiksi A9:ssä siirryttiin 14 ja 16 nanometrin FinFET-tuotantotekniikkaan, käyttömuisti vaihtui LPDDR4-tyyppiin ja modeemikin päivittyi vähävirtaisempaan malliin. Akkukestoon ei ole tullut kuitenkaan parannuksia, sillä Apple on samalla päättänyt kasvattaa puhelimensa resursseja (muistin määrä tuplaantui, suoritinytimet ovat nopeampia jne.). Akun kapasiteetti jopa laski hieman verrattuna iPhone 6:een.

Kamera

Uusinta iPhonea on pidetty jossain määrin älypuhelinkameroiden gold-standardina, johon muita puhelimia yleensä vertaillaan. Vertailu tuskin loppuu pitkään aikaan iPhonen kysynnän takia, mutta sen asema johtavana kamerana on alkanut lipsua.

Siinä missä kilpailijat ovat jo siirtyneet kameroissaan optiseen kuvanvakaimeen ja optiikassa isoihin aukkokokoihin, turvaudutaan iPhone 6s:ssä edelleen digitaaliseen vakautukseen ja f/2,2-tasoiseen optiikkaan. Kilpailevissa puhelimissa käytetään jo f/1,9-aukkoa, mikä jo itsessään parantaa hämäräkuvausta. Kun kameraan on lyöty vielä optinen kuvanvakaaja, antaa pidemmät valotusajat huikean edun kilpaileville älypuhelinmalleille (kuten Lumia 950XL:lle tai Galaxy S6 -sarjan puhelimille). iPhone 6s:n käyttäjän on todennäköisemmin turvauduttava salamavaloon kuin Lumia 950XL:n omistajan.

Apple päivittää harvakseltaan puhelimiensa kameroiden kennojen pikselimääriä, mutta iPhone 6s:n kohdalla kauan odotettu päivitys tuli. iPhone 4S:stä alkaen Apple on käyttänyt puhelimissaan kahdeksan megapikselin kennoa, mutta iPhone 6s:ssä siirryttiin 12 megapikselin kennoon. Pikseleiden määrän kasvu tarkoittaa kuitenkin samalla sitä, että niiden fyysinen koko pienenee aiemmasta 1,5 mikronista 1,22 mikroniin.

Pienempien pikseleiden aiheuttamaa kuvanlaadullista heikentymistä kompensoidaan kuitenkin deep trench isolationiksi kutsutulla tekniikalla, jossa pikseleiden välille on lisätty seinämiä. Seinämien ajatuksena on, että esimerkiksi punaisen pikselin kautta tullut valo ei pääse vuotamaan vihreän pikselin puolelle. Tällä saavutetaan tarkempi väritoisto. Toinen kennoteknologiassa saavutettu parannus on värisuodattimien siirto pikseleiden päälle, mikä osaltaan myös auttaa tarkemman väritoiston saavuttamisessa.

iSightiksi kutsutun pääkameran lisäksi Apple päivitti iPhonen etukameran aiempaa tarkempaan malliin. Päivitys on varsin suuri, sillä vanhan 1,2 megapikselin kennon tilalle on tullut viiden megapikselin kenno. Kennopäivityksestä huolimatta FaceTime-kamera kykenee kuvaamaan vain 720p-tasoista videota. Pimeässä otettavien selfie-kuvien nappaamisessa auttaa myös etukameran salama, jollaisena toimii hetkellisesti kirkkaasti loistava näyttö. Näytön väri määrittyy valaistusolosuhteita vastaavaksi, aivan kuten takakameran True Tone -salamassakin.

Ominaisuustasolla uutta on 4K-videokuvauksen ja Full HD -hidastevideon (120 FPS) lisäksi lähinnä Live Photos -kuvat. Ne ovat muutaman sekunnin mittaisia animaatioita, jotka tallentuvat samalla kun otat kuvan (jos ominaisuus on aktivoituna). Jos otat lähinnä kuvia staattisista esineistä tai tilanteista, on ominaisuus aika turhanpäiväinen ja sen jatkuvasti päällä pitäminen syö vain kallisarvoista tallennustilaa. Toisaalta ikinä ei tiedä koska eteen tulee kuvaustilanne, jossa lyhyt video kertoisi enemmän kuin still-kuvat. En haukkuisi Live Photosia turhakkeeksi, sillä siitä saatava ilo riippuu täysin kunkin kuvaustyylistä ja -tilanteesta.

Kun siirrät Live Photos -animaatiot tietokoneellesi, näyttäytyvät ne tavallisina .mov-videotiedostoina (13 FPS).

Kuvanlaadullisesti iPhone 6s:n kamera ei ole oleellisella tavalla parempi kuin iPhone 6:n kamera. Kennon megapikselilukema on tietysti kasvanut 50 prosentilla, joten yksityiskohdat erottuvat kuvista paremmin.

Ohjelmisto

Jos iPhone 6s näyttää ulkoisesti samanlaiselta kuin edellinenkin iPhone, niin ei iOS 9:kään tuo näkyviä muutoksia käyttöjärjestelmään. Suurin osa isoista uusista ominaisuuksista on suunnattu joko iPadille tai ne on tarkoitettu pääasiassa yhdysvaltalaisille käyttäjille. Esimerkiksi Applen News-sovellusta ei ole saatavilla Suomessa, eikä Kartta-sovelluksen joukkoliikennetiedot kata Suomea.

Jotain uutta iOS 9:n sisältää kuitenkin, esimerkiksi kotinäytön vasemmalta puolelta löytyvän Proactive-näkymä, jonka tarkoituksena on tuoda ennakoivasti sisältöä tarjolle. Proactive on tietyllä tapaa Sirin laajennos ja suunniteltu kilpailemaan Google Now’ta vastaan. Ainakin minulle Proactive on hyvistä tarkoitusperistään huolimatta tyhjä kortti, koska se ei näytä kuin pari kontaktia ja suosituimmat sovellukset. Pärjäisin hyvin ilman näitä ehdotuksiakin.

Puhelimella paljon kirjoittavan näkökulmasta iOS 9 sisältää kuitenkin yhden erittäin näppärän ominaisuuden, jonka Apple on iPhone 6s:n kohdalla sitonut yhteen 3D Touch -tekniikkaan: kosketuslevynä toimiva näppäimistö. Kun iPhonen näppäimistöä painaa voimakkaammin, tyhjenee näppäimistö kirjaimista ja samaa aluetta voi käyttää nyt kosketuslevynä. Jos esimerkiksi huomasit tehneesi kirjoitusvirheen tai haluat tehdä sanalisäyksen keskelle lausetta, on kosketuslevyfunktio ehdoton ominaisuus. Vanhana Desire Z:n käyttäjänä ja sen optiseen trackpadiin tottuneena uskaltaisin nostaa 3D Touch -näppäimistön iPhone 6s:n parhaimmaksi uudeksi ominaisuudeksi.

Hyvänä kakkosena parhaimpien ominaisuuksien listalla tulee iOS 9:n sisältämä edellinen-painike. Jos avaat ohjelman sisällä linkin, minkä takia joudut siirtymään toiseen sovellukseen (Safariin), pääset näytön vasempaan yläreunaan ilmestyvän painikkeen kautta takaisin alkuperäiseen sovellukseen. Tähän asti sovellusten välillä siirtyminen on ollut iOS:ssä kömpelöä ja vaatinut sovellusvalitsimen käynnistämisen.

Uutta on myös iCloud-sovellus, jonka kautta voi selailla iCloudiin tallennettuja tiedostoja. Sovellus ei tosin näy oletuksena kotinäytöllä, vaan asetus pitää laittaa erikseen päälle (Asetukset > iCloud > iCloud Drive > "Näytä Koti-valikossa"). Tietysti voit hyödyntää iOS 9:n Asetukset-sovelluksen yläreunaan ilmestynyttä hakupalkkia.

Apple hyödynsi iOS 9:ää myös edellisen käyttöjärjestelmäversion mukanaan tuomien bugien korjaukseen ja holtittoman resurssikäytön hillitsemiseen. Käyttöjärjestelmäpäivitykset tarvitsevat aiempaa vähemmän tallennustilaa ja ohjelmistoa on viilattu akkukeston näkökulmasta optimaalisempaan suuntaan. Bugeista ei olla kuitenkaan päästy kokonaan eroon, sillä ajoittain käyttöliittymässä ilmenee artefakteja ja Wi-Fi-pätkii todella voimakkaasti. Täydellistä ohjelmistoa ei siis pystytä Cupertinossakaan luomaan.

Päätelmät

iPhone 6s oli teknisesti varsin mukava päivitys ja käyttökokemukseenkin tuotiin uutta 3D Touchin muodossa. Valitettavasti Apple ei ainakaan vielä hyödynnä 3D Touchin mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti, eivätkä sovelluskehittäjätkään ole vielä hypänneet täysillä mukaan siihen. Tämän takia iPhone 6s tuntuu oleellisesti samalta kuin iPhone 6. Ehkä vasta iOS 10 jälkeen 3D Touchia osataan arvostaa kunnolla.

iPhone 6s:n kamerassakin olisi vielä parannettavan varaa. Optiikan aukkoluku ei yllä nykyisten huippu-Androidien ja -Lumioiden määrittelemälle tasolle. Optisten kuvanvakaimen puuttuminenkin näin kalliista puhelimesta on myös anteeksiantamatonta. 16 gigatavun tallennustilavaihtoehdostakin Apple saisi jo hankkiutua eroon. Elokuvien katsojia ja pelaajia ärsyttävästä kaiutinratkaisuunkaan ei ole saatu vielä tolkkua (kaiutin pohjassa, jolloin sormet peittävät kaiuttimet helposti).

Lyhyesti sanottuna: iPhone 6s on hyvä päivitys iPhone 6:een nähden, mutta paljon parannettavaa on jätetty siinäkin tulevaisuutta varten.

iPhone 6s on edelleen kallis puhelin ja valuuttakurssimuutokset maailmalla ovat tehneet niistä entistä kalliimpia Euroopassa. Hinnoittelusta ei voi kuitenkaan Applea syyttää, iPhonet ovat niin kalliita, koska ihmiset ovat niistä valmiita maksamaan korkeaa hintaa. Maailmasta ei löydy toista puhelinvalmistajaa, joka pystyisi samaan. Samsungin tapauksessa puhelimista pyydetään kyllä korkeaa hintaa, mutta asiakasmäärät ovat selvästi pienemmät.

Testikappaleen meille lainasi ystävällisesti Mustapekka.fi.